Pari pientä ja vauhdikasta poikaa vanhempineen tuli yökylään. Oltiin taas päivä pihalla auringonpaisteessa ja vasta illemmalla tultiin sisään. Meidän pihalla ollessa Myy heräsi päiväuniltaan ja olisi kauhean mielellään tullut poikien ja Sallin kanssa ulos leikkimään. Illemmalla siirryttiinkin sisään ja Myy nautti, kun pojat jaksoivat leikkiä ja peuhata sen kanssa. Yöunet sujuivat jälleen mallikkaasti, mutta nyt Myy siirtyi Paten kainaloon nukkumaan.
Tosi rohkea ja utelias meidän pieni Myy kyllä on.
Salli on kohdellut tosi hienosti ja hellästi Myytä, vaikka on kyllä kissan lelut varastanut. Välillä se kuljettaa niitä leluja Myyn nenän eteen ja sanoo "kiitti", millä meidän kohtelias pikkuneiti tarkoittaa "ole hyvä". Eihän Myy tietysti osaa lelua hänen kädestään ottaa, joten neiti korottaa ääntään "Kiitti". Vieläkään ei mitään tapahdu ja Sallilta alkaa pinna mennä "KIITTI", ei mitään "KIITTI!!!". Ja sitten se pitää lelun, kun ei kerran kelpaa. "Ongella" ja "pölyhuiskalla" Salli on innostunut Myyn kanssa leikkimään enemmänkin.
Sunnuntaina sain vihdoin laitettua ei-enää-niin-pahasti-kontaktiliimalta-haisevat tasot kiipeilypuuhun (ovat olleet pihalla tuulettumassa monta päivää). Myy valtasi heti ylimmän tason, kuten vähän olin suunnitellutkin, kun sijoitin sen siten että siitä näkee hyvin aulaan, Sallin huoneeseen ja olkkariin, joissa eniten aikaa vietämme päivisin.
Tuolla se hiiri on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti